Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) korvataan neljällä uudella lailla, joita ovat mm. rakentamislaki, alueidenkäyttölaki, yhdyskuntakehittämislaki ja yhdyskuntarakentamislaki.
1.1.2025 voimaan tullutta rakentamislakia sovelletaan vuoden 2025 alusta lähtien vireille laitettaviin rakentamislupahakemuksiin.
Uudistukset etenevät vaiheittain lainsäädännön tarkentuessa, ja joidenkin vaatimusten, kuten rakennuksen vähähiilisyysvaatimusten, tietomallimuotoisten hakemusten ja lupakäsittelyn määräaikojen, soveltaminen alkaa vasta 1.1.2026.
Rakentamislain tavoitteet
Rakentamislain uudistuksen keskeiset tavoitteet ovat Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen, kiertotalous eli rakentamisen materiaalien tehokkaampi hyödyntäminen sekä valtakunnallisen digitaalisen tietosisällön ja päätöksenteon mahdollistaminen.
Tarkoitus on selkeyttää lainsäädäntöä sekä sujuvoittaa erityisesti pienempiä rakentamishankkeita, vähentäen samalla hallinnollista taakkaa.
Uudet lupamenettelyt
Uusi rakentamislaki korvaa aiemmat rakennus-, toimenpide- ja ilmoitusluvat. Uudet rakentamisluvat on käsiteltävä 3 kuukaudessa (poikkeukset 6 kk).
Sijoittamislupa korvaa suunnittelutarveratkaisun ja mahdollistaa tietyt hankkeet – puhtaan siirtymän hankkeet - ilman kaavamenettelyä.
Rakennuksen koko määrittää luvan tarpeen (alle 30 m² ei vaadi lupaa). Kuntien mahdollisuutta muuttaa lupakynnystä rajoitetaan.
Korjausrakentamisessa lupa tarvitaan olennaisissa käyttötarkoitus- tai suojelukohdemuutoksissa.
Muita muutoksia ovat mm. museoviranomaisen valitusoikeuden rajaus merkittäviin suojelukohteisiin sekä tilapäisten tapahtumarakenteiden (enintään 3 kk) vapautus luvanhausta.
Pätevyyksien toteaminen
Uusi rakentamislaki yhtenäistää suunnittelu- ja rakennustyön johtotehtävien pätevyyksien arviointia. Neljästä vaativuusluokasta siirrytään pääosin viisiportaiseen luokitteluun, ja vaativuusluokat sekä pätevyysvaatimukset määritellään tarkemmin asetuksella. Uutena mukaan tulevat muun muassa kalliorakentaminen, akustiikkasuunnittelu ja maisemarakentaminen.
Suunnittelijoiden ja työnjohtajien pätevyyden arviointi siirtyy kunnista valtuutetuille toimijoille, jotka myöntävät pätevyystodistuksia. Siirtymäkaudella kuntien hyväksymät suunnittelijat ja työnjohtajat voivat jatkaa tehtävissään vuoden 2027 alkuun saakka.
Uudistus keventää rakennusvalvontojen hallinnollista työtä ja selkeyttää asiantuntijoiden pätevyyksien toteamista. Rakennusvalvonnalla säilyy kuitenkin edelleen mahdollisuus arvioida, riittävätkö ilmoitetun asiantuntijan resurssit tehtävän suorittamiseen.
Digitaalinen kaksonen
Uuden rakentamislain myötä käyttöön otetaan rakennusten suunnitelma- ja toteumamallit vuoden 2026 alussa. Tavoitteena on luoda "digitaalinen kaksonen" – sähköinen, ajantasainen ja koneluettava tiedosto rakennetusta ympäristöstä.
Lupasuunnitelmat toimitetaan viranomaiselle tietomallimuodossa. Rakennuksen toteutuksen valmistuttua omistaja päivittää tiedot vastaamaan toteutunutta rakennusta ja toimittaa tiedot rakennusvalvontaan loppukatselmuksen yhteydessä.
Kunnat välittävät tietomallit Ryhti-järjestelmään luvanvaraisista hankkeista.
Digitaalisten mallien käyttöönoton tarkoitus on keventää rakennusvalvontojen hallinnollista työtä, tehostaa toimintaa ja tuottaa tarkempaa tietoa rakennetusta ympäristöstä.
Voinko rakentaa alle 30 m²:n rakennuksen ilman lupaa?
Rakennuslaki sallii alle 30 m²:n rakennusten rakentamisen ilman lupaa, mutta tietyt ehdot on edelleenkin huomioitava.
Asuinrakennus tai vapaa-ajan asunto vaatii aina rakennusluvan. Nyrkkisääntönä rakennus, jossa on hella, katsotaan asuinrakennukseksi ja tarvitsee luvan. Takka tai kiuas ei yksinään aiheuta lupavaatimusta.
Rakentamisessa on myös edelleen noudatettava rakennusmääräyksiä, kuten:
Jos kaavamääräyksistä poiketaan tai rakennetaan kaavoittamattomalle alueelle, on haettava poikkeamislupa, vaikka rakennuslupaa ei tarvittaisikaan.
Noudattamalla näitä ohjeita voit varmistaa, että rakennusprojektisi täyttää lain vaatimukset.
