Puotilan kartano (Botby gård) syntyi Helsingin Vartiokylän kolmen ratsutilan yhdistymisestä 1750-luvulla. Se sijaitsee Vartiokylänlahden länsirannalla. Nykyisin päärakennus sijaitsee Puotilan kerrostaloalueen yhteydessä, maisemallisesti keskeisellä paikalla merenrantaan
viettävän rinteen laella, pitkän lehmuskujan (nyk. Rantakartanontien) päätteenä.
Omistajana toiminut Wilhelm Elg rakennutti Puotilan kartanon päärakennuksen ja kaksi sivurakennusta (väentuvan ja Pehtoorin pytingin) 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa. Päärakennuksen päätylaajennukset, pihanpuoleinen venäläisvaikutteinen lasiveranta sekä empirekoristelu on lisätty puoli vuosisataa myöhemmin. Etupihalla on nurmiympyrä, jonka reunalla kasvaa jalavia, vaahteroita ja syreenejä. Entisestä käytäväsommitelmasta on jäljellä keskikäytävä. Rakennuksen edessä on lehmusten ja jalavien reunustama, kiviaidan rajaama nurmialue.
Viaporin viimeinen Ruotsin vallan aikainen komentaja ja Ruotsinsalmen toisen meritaistelun sankari amiraali Carl Olof Cronstedt syntyi Puotilan kartanossa.
Nykuisellään Kartanoalue on hyvin säilynyt, historiallinen 1800-luvun kartanoympäristökokonaisuus, joka koostuu kartanon pihapiiristä, Juorumäen maisemapuistosta ja avoimena säilyneestä kartanon viljelymaisemasta. Kokonaisuuteen kytkeytyy myös Rantakartanontien 1960-luvulla rakentunut arvoympäristö. Kiviaidan rajaama kartanopuisto on säilynyt alkuperäisessä laajuudessaan läntisintä kärkeä lukuun ottamatta. Kartanon päärakennus, pehtorintalo sekä maakellari on suojeltu asemakaavassa Sr-1 -merkinnällä: ”Suojeltava rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Korjaus- ja muutostyöt sekä lisärakentaminen tulee tehdä rakennuksen rakennustaiteelliseen ja kulttuurihistoiraalliseen arvoon ja tyyliin sopivalla tavalla.”
Kartanopuistoon sijoittuu myös kaksi muinaismuistolain rauhoittamaa kiinteää muinaisjäännöstä, Botbyn Klofvusin ja Botbyn Ronbyn vanhat tonttimaat. Klofvusin vanha tonttimaa sijaitsee kartanon ympäristössä, Vartiokylänlahden länsirannalla sijaitsevan Juorumäen (Sqvallerbackan) itäreunalla. Vanhan tonttimaan jäänteitä on saattanut säilyä metsäisellä mäenrinteellä sekä kartanonpuistossa. Ronbyn tonttimaa sijaitsee nykyisen kartanonpuiston itäosassa, pehtorin talon (Svenkan) koillispuolella. Ronbyn tonttimaan jäänteitä on saattanut säilyä uuden asuinalueen kaakkoispuolella, osittain metsittyneellä viheralueella sekä ulkoilutien länsipuolella kartanonpuistossa.
Vuonna 2014 tehtiin päätös värikkäitä vaiheita kokeneen ja ajan saatossa rapistuneen kartanon saneeraamisesta uudelleen ravintolakäyttöön. Hankkeen moottorina toimi vuonna 2013 perustettu Puotilan Kartanon Ystävät Ry. Arkkitehtisuunnittelusta vastasi Arkkitehtitoimisto Eero Korhonen Oy ja rakennustöistä Wareco Oy.
Muutos- ja saneeraustyöt saatettiin loppuun nopealla aikataululla, mutta kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kartanon arvoja kunnioittaen.
Kaikki kunnostus- ja korjaustyöt tehtiin Helsingin kaupunginmuseon valvonnassa, ja töiden aikana saatiin taltioitua arvokasta tietoa kartanon historiasta.
Päärakennuksen sisäpuoli ja sisustus rakennettiin kustavilaiseen tyyliin käyttäen kuitenkin nykyaikaisia tuotteita. Pahasti kärsineitä seiniä ja kattoja levytettiin ja maalattiin. Kaikki maalaustyöt tehtiin käsin ja viimeisteltiin siveltimellä. Lautalattioista osa pystyttiin pelastamaan, samoin osa ovista ja ikkunanpuitteista.
Remontissa suunniteltiin ja toteutettiin täysin uusi ilmanvaihtojärjestelmä sekä vesi- ja viemärijärjestelmä. Myös lämmitysjärjestelmästä nykyaikaistettiin patterit ja lämmönjakokeskus. Ravintolakeittiö uusittiin kokonaisuudessaan. Keittiötä varten toteutettiin oma ilmanvaihtojärjestelmä sekä jäähdytys. Uudet järjestelmät pyrittiin sovittamaan mahdollisimman paljon rakennuksen ilmettä säilyttäen. Alakattoja ja kotelointeja vältettiin ja tekniikka pyrittiin suunnittelemaan mahdollisimman huomaamattomaksi.
